torstai 6. syyskuuta 2012

Karaååkkea

Aamu alkoi  verhojen avauksella, jolloin totesin vastapäisesen pilvenpiirtäjän lasiseinällä Spider-maneja. Hurjaa vauhtia pesivät ikkunat. En uskaltais.




Työporukka vei minut eilen töiden jälkeen karaokeen täällä Sanlitunissa. Paikka oli ostoskeskuksen yläkerrassa, jossa pitkien käytävien varrella oli huoneita, joissa jättimäinen karaokejärjestelmä miljoonine lauluineen, sohvat ja tietysti ruokaa ja juomaa.Ämyrit aivan täysillä, tietenkin.

Ei ollu villihevosia listalla, ni oli pakko sitten painostuksen alaisena vetäistä Abban Dancing Queen. Ei ne muutkaan niin hyvin laulaneet. Veivasivat kiinalaisia hittejä antaumuksella. Oikeesti osa lauloi tosi hienosti, vaikken mitään ymmärtänytkään. Rakkauslauluja taisivat olla kaikki.






Ja tänään työkaverini Jane vie minut "tu äilopiks". Pari toistokertaa meni, että ymmärsin lähteväni aeropikkiin. Toivon että en törmäile ja jyrää ketään itseäni puolta pienempää ja kevyempää sairaalakuntoon.

Sain toiselta työkaveriltani Kimiltä polkupyörän lainaksi kolmeksi kuukaudeksi. Menetän pimeässä suuntavaistoni ihan kokonaan, joten taidan fillaroida kotiin huomenna kun on vielä valoisaa. Ja tässä maassahan ei harrasteta heijastimia tai valoja pyörissä, eikä juuri skoottereissakaan.

4 kommenttia:

  1. AI HURJA! menit laulaan ... :D)))
    Kiinalaiset on tosi kohteliasta porukkaa kun eivät nauranneet, mutteivät tainneet pyytää koitosta uusiksi.

    VastaaPoista
  2. On vähän erilaiset pyörätiet, kuin Pikisaari - Alppila muinoin...

    VastaaPoista
  3. Juu menin laulamaan kun huomasin vähän loukkaantumista ilmassa... Heh ei tosiaankaan aneltu uusintakierrosta :D

    Kari, täällä on silti pyöräteitä! Mutta eihän se liikennemerkki tietenkään estä autoja ajamasta niillä myös.

    VastaaPoista
  4. Ja Kari, muistathan toki meidän hienon karaoke-dueton Alppilan asuntolan alakerran baarissa? Tais olla Kirkan biisi, josta hieman muutettiin sanoja ;)

    VastaaPoista