Kävelyllä

Pääsin supermarkettiin Sanlitunissa. Arvailin hyllyjen välissä mitä purkeissa on, ja toivon että olen ostanut astianpesuainetta, jugurttia ja omenamehua. Maito, teepussit ja käsisaippua ovat todistetusti sitä mitä arvailin. Myslissä luki muesli ja omenamehun kuva kertoi olennaisen. Oluessa luki kyllä englanniksi beer. Sen olisin ehkä tajunnut ilman tekstiäkin. 
Tiskiharja piti käsimerkeillä selittää myyjälle, mutta hän oli ilmeisesti tottunut "isoneniin" ja tajusi aika nopeasti mitä tarkoitan.


Hieno keli, aurinko paistoi ja lämmintä oli reilusti yli 25 astetta aina siihen asti kunnes aurinko painui mailleen. Sitten tuli vilpoisaa.

Käveleskelin asuntoni nurkalta lähtevää Wangfujing - ostoskatua pitkin. On jalokiviliikettä, kelloliikettä, koruliikettä, vaatekauppaa, kamerakauppaa, merkkiä toisensa perään. Ja kiinalaisia karkkikauppoja, parfymerioita ja lisää rättikauppoja. Ja ostoskeskuksia. Joidenkin kiinalaiskauppojen ovella seisoo hemaiseva parikymppinen pimu tai kundi, jotka näyttävät supertrendikkäiltä, ja mikrofoniin kailotetaan ilmeisesti tarjouksia. Kaiuttimet on suunnattu kadulle. Mekkalaa riittää. Vaatekaupoissa on musat niin isolla, että ei meinaa omaa ajatustaan kuulla. Kyllästyin markkinahumuun, käännyin länteen.

Wangfujing snack street on perustettu kaiketi ihan turisteja varten, ja siellä oli vartaissa hämähäkkiä, kotiloa, skorpionia ja ties mitä. Ainoastaan jäädytetyt ananaksenpalat ja viinirypäleet näyttivät herkullisilta. 

Snack streetiltä lähdin kohti hutongeja, jotka ovat pieniä ja kapeita katuja, joista glamööri on kaukana, mutta  tuntuma on paljon välittömämpi ja aidompi.
Menin syömään ulkoa päin rupuiseen ravintolaan, mutta heilläkin oli ikkunassa kuvia annoksista. Sisällä sain menun, jossa oli onneksi myös englanninkieliset tekstit. Tilasin lasinuudeleita ja kasviksia sekä sieniä papukastikkeessa. Jösses miten hyvää! Oli niin nälkä etten ehtinyt ottaa kuvaa. Sori.

Kävelin kohti Kiellettyä kaupunkia, ja nappasin sitten muita kuvia.

Kaverit kalasti virveleillä ja ongilla pieniä, noin etusormen mittaisia silakan näköisiä kaloja ja laittoivat niitä muovipurkkeihin. Kai paistavat illalla kotona.

 Aurinko paistoi kauniisti Kielletyn kaupungin vallihaudan reunaan.

 Kielletyn kaupungin siluettia.

 Vahdinvaihtoa Kielletyssä kaupungissa

 Tianan Menin aukiolla Kiinan lippu nostetaan salkoon joka aamu, ja lasketaan superjuhlallisin menoin. En nähnyt mitään, kun paikalla oli pari muutakin turistia.

 Kiinalainen leijona Kielletyn kaupungin portilla.

 Portin fasadi on vähän rempassa, mutta Maon kuva näkyy kyllä.

Tianan Menin aukion Kansansankareiden muistomerkki. Taustalla näkyy kansallismuseo. Ei ihan pieni rakennus sekään.

Pimeä tuli ihan yhtäkkiä, ja tunnetusti meikäläisen suuntavaisto häviää pimeällä aivan täysin. Karttaa piti ihmetellä ihan paikallisten kanssa, jotka ovat kyllä todella auttavaisia. Löysin kotiin, nyt nukkumaan.