Flunssa iski

Vuokrasin lauantaiksi ja sunnuntaiksi fillarin, ja lauantaina sitten lähdin kohti 798 taidealuetta, ehdotetulla 11 km pyöräilyreitillä. Reitti lähti Sanlitunista, duunipaikan läheltä, jonne on jo matkaa se 8 km. Eli koko lenkin pituudeksi tuli noin 38 km, joka ei tunnu niin pitkältä kun reissuun käyttää monta tuntia, ja koko kaupunki on aivan litteä, ei ylämäen mäkeä koko kaupungissa. Reitin alussa on Friendship store, jossa myydään länsimaisia tuotteita, josta kävin ostamassa täytetyn patongin ja Pepsi Maxia. Sitten fillaroimaan. Reitti kulki lähetystöalueen läpi, jossa Argentiinan ja Nigerian rakennusket olivat kauniin taivaansinisiä, ranskalaisten ja jenkkien lähetystöt kuin armeijan bunkkereita, Israelin futuristinen rakennus pallomaisine lisäosineen ja sitten ns perinteisempiä kartanoita.

Jatkoin matkaa koiliseen kanaalin vartta pitkin, ja nyt näin ensimmäisen hämähäkin! Neija kerro siis Jahvetille terveisiä, ettei seititystä ole vieläkään tapahtunut, olen turvassa! En saanut hyvää kuvaa, mutta hämähäkki odotteli saalista verkkonsa keskellä, ja verkko oli kudottu kahden puunoksan väliin. Hämähäkillä oli kokoa jalkoineen ehkä noin kämmenpohjan verran.

Pääsin taidealueelle vähän liian myöhään, sillä kello oli jo viisi, ja kuuden aikaan täällä tulee jo pilkkopimeää. Taidealue on saanut nimensä vanhasta sähkölaitoksesta, jonka toiminta on lopetettu. Sähkölaitoksen osoite on ollut 798, ja siitä on tullut alueen tunnus. Kivoja patsaita, pitkä graffittiseinä, gallerioita ja kahviloita. Olisin viihtynyt pidempäänkin, ja sinne kyllä pitää mennä toistekin, jotta ehtii näkemään päivänvalossa enemmän. Ostin kierrätysmateriaaleista tehdyn laukun, jonne mahtuu tietokone. Oikein kiva, ja uniikki kappale. Ja oli vielä alennuksessakin!

Lauantaina illalla alkoi päänsärky ja nenänniisto. 

Sunnuntaina olo tuntui aamusta omituiselta, mutta fillarin vuokraa oli kuitenkin klo 18 saakka maksettuna, joten lähdin kohti etelää. Fillaroin asuinpaikalta kohti Pearl Markettia, joka on halpakopioiden ja krääsän ostospaikka. En kuitenkaan innostunut rannekelloista, silmälaseista, Dolze&Käppänän, Pardan tai muidenkaan tuotteista, vaan päätin jatkaa fillarointia. Kiersin Taivaan temppelin ulkopuolelta, joka onkin julmetun iso alue, en ollut sitä kartasta vielä tajunnutkaan! Taivaan temppelin alueelle ei saa viedä pyöriä, joten katsastan muurien sisäpuolise alueen sitten joskus myöhemmin. Fillaroin hitaasti ja niistin nenää. Yritin päättää, että en jumaleissön tule kipeäksi, mutta pahalta vaikutti.

Kävin pyörimässä Taivaallisen rauhan aukiolla, mutta olo veti jo niin veteläksi, että lähdin palauttamaan pyörää. Kävelin kotiin ja tunsin miten kuume nousi. Poikkesin paikalliseen apteekkiin, jossa kukaan ei puhunut englantia. Tiskillä puristelin päätäni, yskin ja niistin nenää ja sain paketillisen jotain pillereitä. Täti selitti minulle kiinaksi ja käsieleillä, että ota yksi aamulla ja yksi illalla.
Maanantai meni sängynpohjalla, niistäessä ja yskiessä.  Illalla olo alkoi olla jo niin karmea, että päätin lähteä testaamaan kiinalaista lääketiedettä.
Vakuutuksen mukaisesti sain kaiken toimimaan, ja pääsin lääkäriin. Lekuri tutki nielun, korvat, nenän ja kyseli innostuneesti millaisia leikkauksia minulle on aiemmin tehty? No erehdyin vastaamaan että monenlaista, niin hän innostui kuulemaan yksityiskohtia. Tuntui kiinnostuneemmalta mun vanhoista leikkauksista kuin nykyisestä terveydentilasta. No, ehkä se oli merkki siitä ettei mitään vakavaa ollut kyseessä. Sain lääkkeet suoraan sairaalasta mukaan, ja jokin lääkkeistä lopetti loiskumisen päässä ja nenän niistämisen lähes välittömästi. Yskänlääke maistuu kammottavalle, mutta tuntuu auttavan. Jään henkiin.