Perjantaina työpaikan hississä oli herrasmies, noin 50 v, joka olisi aivan välttämättä halunnut palkata minut tyttärensä englanninopettajaksi. Kysyi vielä, että osaanko kiinaa, johon vastasin että en tosiaankaan osaa. Kuulemma vielä parempi, niin tytär ei voi yrittää puhua kiinaksi, vaan oppii väkisinkin enkkua.
Yritin kohteliaasti kieltäytyä, että en ole natiivi enkunpuhuja, enkä opettaja. Mies oli sitä mieltä, että hyvä homma, ei haittaa, juttelet tunnin verran tyttären kanssa maailmanmenosta ja otetaan kolme-neljä tuntia viikossa oppitunteja. Sanoin ei kiitos, ja että päteviä opettajia varmasti löytyy jostain netistä.
Hissi saapui kerrokseeni, ja mies jäi samassa kerroksessa pois, ja tunki käyntikorttiaan käteeni, että tulisit nyt opettajaksi. Minua alkoi jo naurattamaan, kun herra oli niin sinnikäs, ja sanoin vielä että ei, ei kiitos. Mies sanoi että maksan 25$ tunnilta? Sanoin että raha ei ole tässä se juttu, vaan että minulla ei ole aikaa, eikä osaamista. Mies sanoi: " Okei, my last price is 30 dollars"
Hinnan nostaminenkaan ei tällä kertaa auttanut, en lähtenyt opetushommiin. Mutta jos töitä ei olisi, niin 30 $ tunnissa on kyllä kohtuullisen houkutteleva tarjous tässä maassa, jossa keskituloisen kuukausipalkka on noin 3500 RMB, eli noin 460 euroa kuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti